Siirry sisältöön

Sukuni

Mäkelä

Omaa sukuani olen Mäkelä ja lähtöisin Nuolniemestä, Kouvolan pohjoisimmasta kylästä. Isäni Jouko on aikoinaan ollut Valkealan kunnanvaltuustossa. Lapsuudessani meillä oli lehmiä mutta niistä luovuttiin 90-luvun lopulla. Mäkelä sukunimi on vaihtunut meille joskus 1900-luvun alussa. Alunperin tila on ollut siis Roiton suvulla ja sitä jäi pitämään tytär nimeltä Olga. Olga meni naimisiin Joutjärven kylältä tulleen vävyn kanssa, joka oli siis myös sukunimeltään Joutjärvi. Kylällä muutama irvileuka alkoi naureskelemaan, että pariskunta joutaa järveen, josta kimpaantuneena Olga vaihtoi perheen sukunimen Mäkeläksi. Suvun tila on ollut Nuolniemessä isojaosta asti ja meillä on sukuhauta Vuohijärven Mäntysaaressa.

Roitto

Isän puolen sukuni on alkujaan Kinansaaresta ja sen kantasuku nro 3, Roitto. 1860-luvulla Kinansaaressa suoritettiin isojako ja Roiton suvulle osoitettiin maat mantereen puolelta, Nuolniemen kylästä. Kaikkiaan Roiton veljeksiä lähti mantereen puolelle viisi. Mummoni Sanelman muistelmien mukaan Nuolniemen kylään muuttivat veljistä Erik ja Eljas. Kolme yksi muutti Kuisman Nuollahteen, toinen Leppäniemeen ja kolmas Mäntyharjun suuntaan. Roiton suvun historiaa olen onnistunut selvittelemään 1600-luvun puolelle, Sipi Ristonpoika Roittoon, joka eli 81-vuotiaaksi asti.

Pyöriä

Isän äitini eli mummoni on lähtöisin Pyöriälästä, eli samasta kylästä, jonne muutimme perheeni kanssa 2015. Mummoni Sanelma on omaa sukua Pyöriä ja lähtöisin Korppilan talosta.

Teitto

Äidin puolen suku on osin Säkkijärven Teittoja ja Mikkelin Hyytiäisiä. Molemmista suvuista on muuttanut ihmisiä Kääpälään viime vuosisadan alussa. Äidin puolen isovanhempani ovat olleet aikoinaan Repovedellä töissä Kymiyhtiön savotoilla. Äidinäitini kämppäemäntänä mm Sikoniemessä ja Kivisilmässä, ja hänen siskonsa Anja Perävuoressa ja Saarijärvellä. Isoisäni oli myös Kymiyhtiöllä töissä ja ajoi mm moottorivenettä sekä rahtia. He asuivat Kivisilmän kämpällä, jonne on syntynyt enoni ja äitini. Sittemmin perhe muutti Kuusankoskelle 1960-luvulla.