Joitain vuosia sitten teimme sisarusten kanssa suvun metsistä sukupolvenvaihdoksen. Isojaon jälkeen olen viidennessä polvessa huolehtimassa metsistä. Muutaman vuoden kypsyttelyn jälkeen vahvistui myös ajatus lähteä viemään metsätilaa eteenpäin eri-ikäisrakenteissa kasvatuksella (jatkuva kasvatus). Omalla kohdalla syyt tähän ovat puhtaasti arvomaailmassa. Mielestäni on metsän ja sen koko ekosysteemin kannalta parempi, että metsä pysyy jatkuvapeitteisenä.
Nykypäivänä kaikki keskustelu metsien ja metsätalouden ympärillä on valitettavasti hyvin polarisoitunutta. Asioilla tuntuu olevan vain kaksi vaihtoehtoa, oikea ja väärä. Aina kun puhutaan luonnosta, ei ole olemassa mustaa ja valkoista. Metsien hoidossa on aina useita vaihtoehtoja. En myöskään usko, että tasaikäisrakenteinen metsätalous katoaisi ikinä mihinkään. Suomen talous ja bkt on vahvasti kiinni metsätaloudessa ja metsäteollisuudessa. Metsäteollisuudesta saadaan myös uusia innovaatioita mm muovin korvaamiseen, rakentamiseen ja lääketeollisuuteen. Metsien käyttö ei siis ole katoamassa mihinkään mutta on tärkeää turvata metsien monimuotoisuus sekä suojella luonnon kannalta tärkeät metsätyypit. Suomessa asiat metsätaloudessa on suhteellisen hyvin mutta toki aina on parannettavaa. Siksi mielestäni on hyvä asia, että 2014 metsätalouteen tuli paljon uusia vaihtoehtoja, kuten eri-ikäisrakenteinen kasvatusmalli. On tärkeää, että metsänomistajalla on vaihtoehtoja mutta joskus ainoa vaihtoehto on se hakkuuaukko, syystä tai toisesta.
Metsätalous on kiinnostanut minua jo pienestä pitäen. Lukion jälkeen lähdin opiskelemaan Anjalaan metsätalouden perustutkintoa ja jatkoin sieltä Kotkaan KyAmkiin, josta valmistuin metsätalousinsinööriksi. Reilu vuosi sitten jatkoin taas metsäalan opintoja ja aloin suorittamaan Mikkelissä Xamkissa metsätalouden liiketoiminnan ylempää amk-tutkintoa. Muutama vuosi sitten aloitin Metsäkeskuksen työryhmässä, joka tekee alueellista metsäohjelmaa. Tänä vuonna tulin myös valituksi Kymenlaakson metsänhoitoyhdistyksen valtuustoon.
Vuoden 2021 alusta aloitin yhteistyön Maaseudun Tulevaisuuden MT Metsä -lehden kanssa, ja olen mukana jutun teossa joka toisessa numerossa. Käymme läpi aina ajankohtaisia asioita, jotka liittyvät metsään ja metsänomistajuuteen.
Jatkuva kasvatus herättää edelleen epäluuloa – "Paluuta vanhaan asetelmaan, jossa puunostaja ilmoitti metsänomistajalle, miten ja koska sitä metsää hoidetaan, ei enää ole"